No niin, viimein olen saanut laitettua tämän blogin, jota olen jo melkein vuoden miettinyt. Aluksi voisin tosiaan vähän esitellä itseäni, tai ennemminkin tilannetta. :)
Olen siis parikymppinen nuori nainen, joskus tosin sitäkin hiukan häilyvästi, ja seurustelen itseäni muutaman vuoden vanhemman transmiehen kanssa. Suhdetta on kestänyt vähän yli vuoden tähän mennessä ja viimeiset melkein kaksi kuukautta olemme asuneet samassa asunnossa kummallekin uudella paikkakunnalla. Paria ensimmäistä minuuttia lukuunottamatta olen koko sen ajan, mitä olemme tunteneet, tiennyt poikaystäväni prosessista, eikä se oikeastaan ole ollut mitenkään erityisen vaikea asia hyväksyä. Minulle hän on ihan alusta asti ollut mies, vaikka kuinka ei hetu ole vielä vaihtunut ja testotkin alkoivat vasta pari kuukautta ensitapaamisemme jälkeen. Seuraavaksi vähän ensivaikutelmia:
Luokassa uudessa koulussa opettaja tekee nimenhuutoa: "Laura Virtanen"
Luokan perältä nurkasta kuuluu ääni: "Tuota, mie haluaisin että minua kutsuttaisiin Kristianiksi..."
Minä mietin: 'Mitä, Laura?? Laura... Ahaa....'
Vähän asia tosiaan hämmensi, mutta sitten kun Kristianin oppi tuntemaan aina vain paremmin, niin sitä mukaa asiaan tottui paremmin. Vähän seurustelun alun jälkeen tosiaan yritin vähän etsiä transläheisten blogeja, mutta ehkä niitä ei sitten ole, tai sitten ne vain vilisivät minun silmieni ohitse. En yhtään ihmettelisi. Joka tapauksessa meinasin perustaa blogin, mutta jotenkin se tuntui hölmöltä niin suhteen alussa, ja sitten kun tuntui, että "Ehkä nyt olisi hyvä aika", niin sitten tuntui että kaikki merkittävä on jo mennyt ohitse, kuten testojen alku, rintaleikkaus sun muuta. Hölmöä, mutta sellaista se on. :P
Meinasin ensin kirjoittaa näitä transasioita ihan omaa "tavallista elämää" käsittelevään blogiini, mutta sitten päätettiin Kristianin kanssa, että laitan nämä asiat ihan omaan paikkaansa. Kuitenkin kirjoitan omalla nimelläni ja omalla naamallani sitä toista blogia, ja Kristian haluaa nyt elää mahdollisimman täyttä miehen elämää ilman, että uudella paikkakunnalla kaikki tietää mikä tilanne on. Minun mielestä vaikka se, että joku Kristianin koulukaveri kyttäisi minun blogia, ei ole kovin todennäköistä, mutta aina on se mahdollisuus ja sitä kautta järkeily "Se on tuo tyttö. Tuo naama. Tuo naama on Kristianin tyttöystävän... Kristian on poikaystävä, joka on trans..." jne. Ehkä näin on sitten parempi, voin muutenkin sitten vähän vapaammin kirjoittaa asioista mitä on mielessä. :)
Vähän kuitenkin tämänhetkisestä tilanteesta:
Kristian on ollut testoilla 10-11 kuukautta, minkä seurauksena ääni on madaltunut, karvoja on tullut ja välillä (tai oikeastaan aika usein) Kristian on aikamoinen aromipesä.. Viime keväänä oli rintaleikkauksen aika, eli tissit veks, mutta laihtumisen seurauksena iho meinaa vähän roikkua, ja leikkauksen jälkeen muutenkin toisella puolen on ollut vähän ikävä kuoppa. Ehkä se korjataan jossain vaiheetta, toivottavasti. :) Muut mahdolliset leikkaukset ja hetun vauhdot sun muut onkin sitten vasta edessäpäin.
Siinä tosiaan ei-niin-syväluotaava katsaus Kristianin ja koko homman taustoihin, itsestäni en oikein osaa kertoa noinkaan paljoa. Jotain perusasioita ehkä on se, että tällä hetkellä olen työtön. Unelmieni ammattia olen vasta tavoittelemassa, sitä ennen täytyy vähän välivaiheita suorittaa. Nyt olen tosi mieleisessä paikassa työharjoittelussa ja voisin siinä ammatissa kuvitella itseni työskentelemässä, vaikka nyt vain apulaisena olenkin. Ei siitä ainakaan nyt sen enempää, ellei nyt sitä lasketa, että harjoitteluni liittyy käsillä tekemiseen. Rakastan käsillä tekemistä ja sen parista haluan ammattinikin löytyvän, mutta missään nimessä en halua olla vaateartesaani. Vihaan yli kaiken vaatteiden väsäämistä, mutta muuten aikalailla kaikki käsillä tekeminen on lähellä sydäntä.
Lisää minusta ja ajatuksista sitten myöhemmissä kirjoituksissa, tämä nyt vain oli tosiaan alustusta.