Passiasiaa Kanadasta

http://www.petitiononlinecanada.com/petition/tell-harper-to-allow-trans-people-to-fly-on-airplanes/758

"Under Sec 5.2(1)(c) of the ID screening regs of Aeronautics Act:

“An air carrier shall not transport a passenger if the passenger does not appear to be of the gender indicated on the identification he or she presents.”

This means that anyone who is a post-op or non-op trans* person can be turned away from getting on flights in Canada. This is blatant discrimination towards the trans*community.
Sign Below and tell Harper that Canadians won't stand for this type of oppression."

Tällaisen vain tuolta kaverin Facebook-sivulta bongasin, pitihän se minunkin laittaa korteni kekoon.. :)
(Olen huono pitämään lupauksia, tämänhän olisi pitänyt koskea niitä testomuutoksia)

Testomuutokset 2: Himo

Niin no, otsikko kertookin, että seuraavana nälän jälkeen Kristianin muutoksissa oli jatkuva panetus. Tarkkaa teiniytymisajankohtaa ei kumpikaan meistä muista, mutta melko pian testojen aloittamisesta se teiniytyminen kuitenkin alkoi...
Tosiaan, meillä tahti oli suurinpiirtein sitä, että kuukausi-kaksi meni vähintään jokapäiväisellä seksillä, useimmiten sitä harrastettiin kaksi tai kolme kertaa päivässä - joskus kolme kertaa tunnissa... Kuulemma tuona aikana varsinaista tyydytystä ei koskaan saavutettu, vaan heti panemasta päästyä halut olivat palanneet, vaikka jaksaminen oli jo mennyt. Voin uskoa että se oli turhauttavaa, mutta eipä se aika minullekaan mitään herkkua ollut.
Itseä lähinnä turhautti se, ettei omasta aherruksesta ollut mitään hyötyä. Jossain vaiheessa siinä myös jotenkin kävi niin, että Kristian keskittyi itseensä enkä mie saanut kuukauteen, vaikka en mie sitä kyllä jaksanut vaatiakaan.

Mulla tosiaan meinas mennä kunto siinä parissa kuukaudessa ja ihmettelenkin, ettei mulle kehittynyt kovan luokan jännetuppitulehdusta. Yks tuttu sanoo odottavansa tätä vaihetta sitten, kunhan heillä testot alkaa, enkä mie voi ollenkaan käsittää sitä odotusta. :D Hupsuja ihmisiä, jossain vaiheessa tuohonkin puuttuu, vaikka se alkuun olikin ihan kivaa.
Onneksi se ei kuitenkaan kestänyt sen pidempään, kun nuo halut alkoivat viimein pikkuhiljaa rauhoittua. Yhdessä yössä ne eivät missään vaiheessa lähteneet, vaan hiljakseen. Nykyään meillä on onneksi jo ihan "normaalitahtinen" seksielämä, eikä Kristian kieri lattialla tuskissaan jos ei pariin päivään ole sattunut saamaan.

Testomuutokset 1: Nälkä

Koska tänne blogiin on aika monta kertaa eksytty Googlen kautta sellaisilla hakusanoilla, joilla etsitään testojen aiheuttamia muutoksia ja vaikutuksia, niin ehkä mie nyt kerron askel kerrallaan noista vaikutuksista. Mahdollisimman aikajärjestyksessä yritetään pysyä, mutta koska testojen alusta kuitenkin on yli vuosi, niin tietenkin jotain voi jäädä välistä tai hypätä väärään paikkaan..

Kristianilla testojen vaikutus alkoi ensimmäisenä näkyä ruokahalussa, tarkemmin sanoen se tapahtui suurinpiirtein heti kun piikki oli peppuun laitettu.. Yleensä aiemmin Kristian oli syönyt aikalailla hiiren annoksia, jotka käsittivät varmaan noin neljäsosan minun syömästä ruokamäärästä, eikä se johtunut siitä, että mie söisin kuin norsu.
Tosiaan, Kristian tuli terveyskeskukselta, vietti aika normaalin iltapäivän, mitä nyt kankku oli kipeänä, ja sitten se iski. Loputon nälkä alkoi samana iltana, eikä mikään tuntunut sitä tyydyttävän. Aina kun aamu tuli, Kristian söi kuin hevonen ja tunnin päästä valitti, että oli taas nälkä. Lounaan jälkeen vähän ajan päästä oli nälkä, kahvittelun jälkeen oli nälkä.. Maha murisi ja kurisi ja huusi, kun oli päivällisen aika eikä ruokailusta kestänyt kauaa, kun oli taas nälkä. Kristian veteli hyvillä mielin iltapalaksi monta palaa ruisleipää ja jogurttia vain, jotta nukkumaan mennessä sai taas valittaa nälkäänsä...
Loputonta nälkää kesti varmaan kevääseen asti eikä se siltikään ole vielä täysin kadonnut, vähän vain tasoittunut. Nykyään Kristian syö miehen annoksia eikä hiiren, mutta ei kuitenkaan ole syömässä vuorokauden ympäri. Onneksi. Tämänhetkisellä työtön-opiskelijataloudella ei olisi varaa samanlaiseen nälkään kuin silloin vuosi sitten. :D

Tätä päivitystä suunnitellessa kerroin Jokerille Kristianin loputtomasta nälästä ja kuulemma jokerin veljenpoika, joka on kuusivuotias ja Kristianin kaima, vetelee ruokaa monta lautasellista ensin eskarissa ja sama määrä kotona. Ehkä testot sitten saivat Kristianin vajoamaan kuusivuotiaaksi ja siitä nopea kasvu takaisin 22-vuotiaaksi. Ainakin suurimmaksi osaksi. :P

Isäpappa

Noh, kerrotaan nyt paremman puutteessa siitä, miten isä suhtautui tähän Kristianin transasiaan. Tai miten ei suhtautunut.  Isä on joka tapauksessa melko avomielinen ja minun käsittääkseni kannattaa homojen oikeuksia ja kaikkea näin. Muistan elävästi, kun toissavuonna kävin syyslomalla kotona ja mediassa oli ollut kaikkea homopuhetta. Menin eteisen ovesta sisään, isä katsoi uutisia, minä istuin sohvalle ja kuuntelin vain, kuinka isä tuohtui uutisten takia. Uutisissa sillä hetkellä puhuttiin sopivasti siitä, kuinka kirkko siunaa asuntoja ja blabla, eikä isä meinannut saada sanaa suustaan, kun yritti ilmaista, että kirkko on ihan tekopyhä laitos kun siunaa vain jotain asuntoja, mutta ei ihmisiä, jotka haluaa olla yhdessä. :D
No, se siitä homojutusta, pelkät homojutut kun eivät minua kiinnosta kauheasti ilman lisäväritystä. Ei ainakaan tämän blogin puitteissa. Isällehän sitten muistaakseni nyt viime kesänä kerroin vähän varoen, siihen tyyliin että "Onko äiti sulle muuten mitään niistä Kristianin leikkauksista puhunut?" No ei ollut, joten kerroin kyseessä olleen rintojenpoistoleikkaus, ja miksi se tehtiin, ja isän vastaus oli hyvin tyhjentävä:
"Ahaa, no ei siinä mitään", ja jatkoi tv:n katsomista ilman mitään kyselyjä.
Ehkä vähän hölmösti mainoskatkolle tuon kertomisen sijoitin, mutta isän tuntien reaktio ei olisi mihinkään muuttunut missään muussakaan tilanteessa. Isä senkin jälkeen sitten kyseli kovasti, että koska Kristian tulee käymään (ja nyt joulun alla kyseli että tuleeko Kristian meille jouluksi. Ei tullut..) ja ihan normaalisti oli silloin kun Kristian kävi meillä. Ja kaikkihan siis oli ennen tätä minun ja Kristianin muuttoa yhteen uudelle paikkakunnalle.
On syitä, miksi pidän isästäni kovasti, ja tämä on yksi niistä. ^^

Pikkukaveri

Kristian on hillunut kotona aina vain useammin packeri pöksyissä. Nyt joulun jälkeen se tosin on taas ollut tauolla, mutta kohta varmaan taas jatkuu. Varmaan johtuu kotonaan viettämän joululoman aikana olleesta tauosta, ettei ole sitä rutiinia tunkea mötikkää housuihin.
Kun Kristian tilasi packerin joskus syksyllä, annettiin sille nopeasti näin erittäin luovasti ja omaperäisesti nimeksi Pikkukaveri, ja nyt muutaman kuukauden aikana Kristianille on syntynyt sen kanssa vahva tunneside, mikä aiheuttaa sen, että kun Pikkukaveri on paikallaan se on kuin osa kroppaa. Tästä johtuen onkin syntynyt sanattomia sääntöjä:

Pikkukaveria ei saa kohdella millään tavoin pahoin, mikä tuntuisi oikeassa peniksessä ikävältä

Sen sijaan Pikkukaveria saa, ja on erittäin suotavaakin kohdella kaikin puolin hyvin, mielellään seksuaalisessa mielessä

Joskus olen saattanut vahingossa pahoinpidellä Pikkukaveria meidän pienellä sohvalla painiessa, mutta muuten olen yrittänyt olla sille mahdollisimman kiltti.

Mulla on vähän ristiriitaiset tuntemukset Pikkukaverista, toisaalta se on ihan kiva, mutta toisaalta taas... No, se on kuminauhalla kiinnitettävä pahalle haiseva mötikkä, joka tuntuu tahmaiselta kädessä. :/ Se on hämmentävä, kun Kristianilla ei kuitenkaan mitään sellaista housuissa muuten pitäisi olla, ellei sitä packeria olisi. Ehkä tähän kuitenkin tottuu, ei siihen onneksi enää niin paljon kiinnitä huomiota kuin silloin ensimmäisillä käyttökerroilla. Tärkeintä on että Kristian tykkää, ja useimmiten se tykkää varsinkin silloin kun kokeilen onko Pikkukaveri käytössä, hmm.. Jostain syystä.

Tähän loppuun: Kristian ei osannut sanoa, mikä packeri sillä on käytössä, mutta kuulemma _ehkä_ Mr. Limpy. On tämäkin kanssa. :D