maanantai 30. huhtikuuta 2012

Onneksi ne puuttuvat

Huonon huumorintajuni siivittämänä ajattelin tästä uutisesta, että "Voi onneksi Kristianilla ei ole kiveksiä, sehän voisi kuolla niiden takia." Minun tuurilla mie todennäköisesti jossain peittotaistelun rytäkässä onnistuisin iskemään polveni sen kiveksiin.

Ote kiveksistä tappoi miehen

Julkaistu: 30.04.2012 11:00
Pysäköintiriita päätyi kiinalaismiehen tuskalliseen kuolemaan.
41-vuotias kiinalaisnainen aikoi hakea poikansa koulusta Meilanissa. Pysäköidessään skootteriaan hän joutui kuitenkin kärhämään 42-vuotiaan kauppiaan kanssa, kertoi China News 24.

Nainen halusi pysäköidä menopelinsä miehen kaupan eteen, mutta tämä ei siihen suostunut. Tilanne kehittyi nopeasti kiivaaksi riitelyksi.

Raivostunut nainen soitti miehensä ja veljensä apuun, jolloin riita muuttui käsirysyksi.

Tappelun tiimellyksessä lastaan noutanut nainen nappasi kiinni kauppiaan kiveksistä. Hän puristi kiveksiä niin kovaa, että mies putosi lopulta katuun. Mies kiidätettiin sairaalaan, mutta hänen henkeään ei voitu pelastaa.

Gizmodon haastatteleman urologin Irwin Goldsteinin mukaan kiveksiin kohdistuva valtava paine aiheuttaa sanoinkuvaamatonta kipua. Kipu voi olla niin voimakasta, että se saattaa aiheuttaa jopa kuolemaan johtavan sydänkohtauksen.

Ei ole tiedossa oliko juuri kiveksistä puristaminen kiinalaismiehen kuolinsyy, mutta kyseisiin ruumiinosiin kohdistunut kova paine voi siis johtaa kuolemaan.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/ote-kiveksista-tappoi-miehen/art-1288465696420.html

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Muut ihmiset meidän suhteessa

Eräs henkilö on mulle sanonut rivien välissä, etten seurustele Kristianin kanssa vakavasti. Tämä johtui siitä, kun sanoin Kristianin antaneen minulle luvan flirttailla ja mahdollisesti suudella/kopeloida vieraita naisia. Minun mielestä mie kuitenkin seurustelen erittäin vakavasti kun suunnitellaan tulevaisuutta yhdessä ja murehditaan kissojen kohtaloa ja itketään yhdessä kun pelätään että niille tapahtuu jotain. Aina vakava parisuhde ei ole sitä, että toiselta kielletään kaikki muihin ihmisiin liittyvä ja rajoitetaan toisen menoa, että huolehditaan niin pirusti, että onhan jokin oma meno toiselle okei ja perutaan se, jos ei ole. Meillä ei kysellä lupia jos halutaan jonnekin mennä, tai siis mie en ainakaan kysele. Kristian saattaa varmistaa että "Onhan se okei?" ja mie ärähdän takaisin "No mitä sie multa kyselet jos haluat kavereiden luokse lähteä??" Itse vain ilmoitan, että olen päättänyt tehdä jotain ja se on jo suunniteltu juttu.

No, alkuperäinen aihe oli kuitenkin tuo muiden ihmisten kanssa säätäminen ja häslääminen. Monta kertaa ollaan aiheesta keskusteltu, pohdittu ja mietitty niin että välillä on itku tullut. Mulle on ollut välillä jotenkin vaikea ajatella, että Kristian on minun loppuelämän ainoa kumppani missään mielessä. Ennen avioliittoa, jota sitäkin ollaan suunniteltu, haluan olla täysin varma valinnastani. En halua miettiä, kuinka paljon on jäänyt kokematta vain, koska aloin seurustella 19-vuotiaana Kristianin kanssa. Luvan noihin säätelemisiin olen pyytänyt ja saanut Kristianilta, koska koen sen olevan ainoa keino varmistua siitä, ettei ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolen.
Voin kertoa tuohon ruohon vihreyteen liittyen, ettei se ruoho ole vihreämpää muualla. Ainakaan tähän mennessä ei ole ollut. Minun ja Kristianin aikana olen bileiltoina (baareilua ja kotibileitä) suudellut kahden tytön kanssa. Ensimmäinen oli ihan kiva tapaus, mutta kyllä Kristian joka mielessä voittaa. Toinen kerta tapahtui yhteisen kaverin kanssa, siitä tunnen lievää morkkista. Ei ollut vieras ihminen, tunnelma oli aamulla porukan herätessä kummallakin vähän että "Mitä tuli tehtyä" ja jäätävä. Itse mietin sitä, ettei kavereita suudella, luultavasti kaveri mietti että mitähän Kristian on asiasta mieltä jos/kun kuulee, ei siinä muuta vikaa. No, Kristian itse ei ole asiasta mitään sanonut, nauroi vain tapauksille.

Ollaan me puhuttu Kristianin kanssa myös seksistä toisten ihmisten kanssa. Mie olen kauhean utelias sen suhteen, kun toisaalta haluaisin kokeilla muidenkin kuin Kristianin kanssa (biomies nyt lähinnä, ehkä myös nainen), kun satutaan olemaan toisillemme ensimmäiset/ainoat seksikumppanit. Osaltaan voi kyllä mulla vaikuttaa se, että meidän seksielämä on kovin tylsää. Asennoissa ei ole/voi olla vaihtelua kauheasti ja olisi se muutenkin mukavampi, jos kumppani olisi vähän itsevarmempi ja vähemmän rajoittunut.
Ehkä olen tämän kaiken takia huono tyttöystävä, ehkä olen vieläkin huonompi kun kerron, että joskus Kristian on sanonut, että se haluaa pitää minut niin kovasti itsellään, että voi ehkä joskus olla valmis siihen, että antaisi minun harrastaa seksiä jonkun muun kanssa vaikka se vaikeaa olisikin. En sitten tiiä lohduttaako Kristiania yhtään se tieto, etten mie kykenisi niin pitkälle. Joko en harrasta koskaan muiden kanssa seksiä tai sitten meidän täytyy erota. Seksi on liian iso juttu, että siihen voisi muita ihmisiä sekoittaa jos on parisuhteessa, vaikka muissa asioissa olisinkin avoimempi. Enkä kyllä tuon suutelun ja kopeloinninkaan kanssa olisi ihan heti alkamassa värkkäämään uudestaan. Luulen, että näillä eväillä pärjää taas pitkään kun olen todennut, ettei ole Kristianin voittanutta vaikka joskus muulta tuntuisikin.

Ai niin, täytyy näin lopuksi sanoa, että kyllä. Kyllä Kristianilla on samat säännöt kuin minulla. Jos se vain haluaa, niin kyllä se saa flirttailla ja mahdollisesti suudellakin muita ihmisiä, mikäs minä olen sitä kieltämään jos se haluaa ja homma on suht viatonta, jos itsekin olen saanut siunauksen sellaiselle toiminnalle. Kaikki vaan on aina siitä niin kovin huolissaan, että saahan Kristiankin tehdä kaikkea, jos olen jollekin selvittänyt meidän asioita..

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Tauko jatkuu

Hei, olen Närhi, ja minulla ei ole voimia juuri nyt kirjoittaa tänne mitään fiksua ja filmaattista. Tällä kertaa ei sentään johdu mistään Kristianiin liittyvästä, vaan meidän suhde on nyt vaihteen vuoksi vakaalla pohjalla, vaikka kyllä sitä välillä meinaa minun stressi ravistellakin. Stressiä aiheuttaa työttömyys, mitään ei ole tiedossa vaikka ihan kohta harjoittelu päättyy, eikä millekään ole aikaa eikä jaksamista.
Pidän siis taas hiukan blogista taukoa, viikon-pari tästä eteenpäin ainakin, ja ilmoitan siitä nyt tässä muillekin koska muuten mulla napsahtaa jossain vaiheessa päässä että "Nyt pitää kirjoittaa." Olen vähän tällainen mitä olen, ellen ääneen päätöstäni sano niin se ei sitten lainkaan pidä, väkisin vain tännekin miettisin kirjoitettavaa. :D

Kerrottakoon, että vierailu minun kotipaikkakunnalla pääsiäisenä meni hyvin. Kristian tapasi puolet minun äidin puolen suvusta ja tuli toimeen kaikkien kanssa, ainakin mitä se nyt kerkesi vähän niiden kanssa puhua. Kuulemma meidän pääsiäisrituaalit on kivoja, paree kyllä ollakin. Tuon reissun jälkeen sentään tuntuu taas vähän enemmän siltä että Kristianin kanssa seurustellaan ihan niin, että se kestää ainakin pidemmälle kuin kesään. Pahimmassa tapauksessa Kristian on minun vierellä jäädäkseen. :P

Näillä tunnelmilla palaillaan taas myöhemmin, aiheita kun olisi vaikka kuin paljon taas mielessä mutta päässä ne ei oikein kasassa pysy...