Joululoma kotipaikkakunnalla ja huomenna mie näen lukioaikaisen parhaan kaverin (samalla entinen tyttöystävä), jonka kanssa ei olla tavattu puoleentoista vuoteen. Tästä tulikin sitten mieleen keskustelu, joka Jokerin kanssa käytiin tässä kuukauden sisään mesessä. Puhuttiin naisista. Tai siis siitä, minkä tyyppisistä naisista (ja miehistä) tykätään.
Mie olen saattanu aiemmin jotain mainita, että viehätyn enemmän androgyyneistä butcheista, kuin tosi heteron näköisistä tyttöilijöistä. Näin kärjistetysti. En ole koskaan pitänyt naisella pitkistä hiuksista, hameista tai isoista rinnoista, siis muuten kuin katsoa. Tyttöytävälle en sellaisia osaisi kuvitella kuitenkaan. Tästä aiheesta keskusteltiin pitkät litaniat, Jokeri tykkää kuulemma enemmän tyttömäisemmistä tytöistä, jokin siinä viehättää kuulemma, että saisi odottaa toista ovensuussa kun toinen meikkaa ja laittaa hiuksia. Kieltämättä siinä olisi puolensa. :D
Joka tapauksessa jossain vaiheessa Jokeri kysyi minulta, että "No kestäisikö sitä, jos toinen olisi samanlainen kuin itse on?" Niin... Luultavasti ei. Vaikka androgyynit naiset ovat kiinnostavampia, niin luultavasti en kestäisi sitä. Mielletään Jokerin kanssa kumpikin itsemme suhteen miehekkääksi puoleksi (siis jos Jokeri seurustelisi ja minä seurustelisin naisen kanssa), eikä siihen yhtälöön tunnu toista samanlaista mahtuvan. Mulle luultavasti tulisi naisen kanssa seurustellessa kova tarve korostaa omaa miehekkyyttäni. Olla se butchimpi osapuoli, toinen samanlainen uhkaisi minun asemaa. Onneksi kuitenkaan tätä ongelmaa ei tarvitse miettiä, ellei eroa satu nyt yhtäkkiä tulemaan. :P
Miehistäkin oli kyllä puhetta, mutta en nyt niistä oikein osaa muuta sanoa, kuin että pidempi pitää olla kuin mie. Tyttöystävän ei tarvitsisi olla, kunhan ei ihan palosammutin olisi. Minusta tuntuu välillä aika omituiselta olla itseä 15cm lyhyemmän kaverin seurassa, ja niin kyllä muidenkin kovin lyhyiden kanssa.. ^^''