Hakusanoja

Olen tässä vähän seuraillut, että millä hakusanoilla tänne minun blogiin löydetään ja olen huomaavinani tässä asiassa jonkinlaisen teeman:

sustanonin saatavuus (4)
kuopparinta ja kehonrakennus
rintaleikkaus transmiehelle
testogeeli ja muisti
testogel ei
testogel haittavaikutukset
testogel transmies
trans rintaleikkaus hinta

Valitettavasti en tosiaan tiedä itsekään mitään tuosta Sustanonin saatavuudesta, kun kerta sen perässä tänne neljä kertaa eksytty, enkä kyllä osaa muutenkaan testoasioista omakohtaisesti ja syväluotaavasti kertoa. En ole oikeastaan varsinaisista muutoksista muutenkaan kertonut sen tarkemmin kuin pieninä mainintoina, jos nyt oikein muistan..
"Kuopparinta ja kehonrakennus" toisaalta kuitenkin on ainoa yllättäjä, ja se sitten aina jaksaakin hymyilyttää. :D Kehonrakennusvinkkejä ei minulta saa, mutta pyydettäessä voin kertoa puolitoista vuotta sitten lakkiaisia varten tekemästäni salispurtista, jonka avulla laihduin noin seitsemän kiloa ja kartutin voimia roimasti.

Joka tapauksessa minua vain kiinnostaisi, että onko tästä koko blogista tähän mennessä ollut apua kellekään, mitä sitten onkin ollut hakemassa. Mitä todennäköisimmin jää arvoitukseksi, mutta ainahan sitä voi vähän pohdiskella. :)

Hämmennyksiä

Minua tässä hämmennettiin joku päivä, kun olin kaupassa. Näin siis siellä minun ohi kävelemässä kaksi naista - tai siis niin mie luulin. Toisella näistä kuitenkin oli melkein siiliksi vedetyt hiukset ja parta. Muuten tällä pyöreähköllä henkilöllä oli rinnat ja naiselliset kasvot. Minua vain hämmensi se ristiriita, kun en enää hetkessä tiennytkään, miten määritellä tuo henkilö. Onko hän parrakas nainen, onko hän mies? Mitä hän on? Oliko se sittenkin tekoparta? En tiedä ja sekös minua hämmensi.

Nimenomaan se ristiriitahan minua näissä asioissa hämmentää. Kristiankin hämmentää minua omalla ristiriitaisuudellaan, muuten miehekkäällä olemuksella, mutta sitten tulee lantio ja peniksettömyys. Nämä asiat monesti häiritsevät meidän seksielämää, vaikka itse Kristianille sanonkin, että ei vain huvita. Yksi esimerkki tällaisesta hetkestä oli, kun kerran katsoin Kristianin vatsaa ja lantiota ja hetken aikaa luulin olevani tekemisissä tytön kanssa. Pienen hetken ajan pystyin täysin kuvittelemaan olevani tytön seurassa, että jos vain haluaisin, voisin joku kerta kuvitella harrastavani seksiä tytön kanssa. No, en halua, mutta voisin kuitenkin. Halut joka tapauksessa meni siinä taas hetkeksi aikaa.
En aina itsekään pysty tähän ristiriitaisuuteen suhtautumaan neutraalisti vaikka haluaisin ja aiheesta on Kristianinkin kanssa puhuttu. Kristian sanoo ymmärtävänsä, mutta minulla on huono omatunto. Välillä ruoskin itseäni henkisesti, kun näin hämmennyn tuollaisista asioista enkä aina pysty hyväksymään niitä, vaikka täydessä tietoisuudessa itse olen transmiehen kanssa alkanut seurustella ja muuttanut yhteenkin. Ehkä tästä ajatuksesta pääsee ajan kanssa eroon..

Tässä päivityksessä ei ole paljoa päätä eikä häntää, koska kolmannenkaan kirjoituskerran en saanut ajatuksiani kunnolla kokoon. Odottakaamme siis parempia aikoja taas.

Fingerpori

Kunhan nyt yöni iloksi itseäni varsinkin tällä viihdytän:

Jääköön nämä pappiasiat sun muut aiheeseen liittyvät nyt kuitenkin sen enempää käsittelemättä. :)

Testo-onnettomuuksia

Ei näitä "testo-onnettomuuksia" ole tapahtunut nyt kuitenkaan kuin kaksi, vaikka niitä pelkäsin. Kristian on yleensä aamulla laittanut mömmöt vatsaan, eikä me sen jälkeen yleensä vähintään kuuteen tuntiin tekemisissä olla. Joku kerta neljä tuntia teston levittämisen jälkeen, kun minulla oli työvuoro loppunut, satuin koskemaan vatsaa ja silloin säikähdin pahasti. Muistin vain, että "Siinä lapussa käskettiin pestä alue vedellä ja saippualla, voi ei! Nyt minulle kasvaa parta ja ääni madaltuu", ehkä hienoista ylireagoimista ilmassa... :D
Toinen kerta oli nyt viikonloppuna, kun minun työvuoroon oli vielä tunteja ja otin päikkäreitä, kun Kristian tuli viereen ja geeli oli noin kymmenen minuuttia aiemmin levitetty. Tällä kertaa en jaksanut välittää, en kuitenkaan ollut mitenkään erityisesti hinkannut ja kihnuttanut itseäni sitä vatsaa vasten. Uusi asenne testo-onnettomuuksiin onkin, että niitä sattuu jos on sattuakseen. Ja jos minusta saksalainen kuulantyöntäjä tulee, niin sitten on tullakseen. Ei se paljoa eroa nykyiseen tekisi.
Joka tapauksessa ei tuossa geelissä ole kuulemma ollut mitään eroa vaikutusten suhteen ollut verrattuna Sustanoniin. Ihan positiivista, ja varmaan Kristian arvostaa tässä asiassa edes sitä, että nyt mie en voi sitä kiusata painelemalla kipeäksi piikitettyä kankkua...

Kavereista

Koska tässä nyt on kolmisen viikkoa ollut aika hiljaista, enkä ole tänä aikana pyörittämästäni aiheesta saanut kunnollista päivitystä aikaan, niin suosiolla viimein vaihdan aihetta. Jääköön tuo kolme viikkoa pyöritelty aihe myöhemmäs.

Eli kerron nyt vähän siitä, miten minun lukiokaverit suhtautuivat siihen, kun kerroin heille Kristianin prosessista. Tai pikemminkin miten he eivät suhtautuneet. Muistaakseni kun olin joululomalla käymässä kotona, oltiin kahden kaverin kanssa ajamassa kolmannen kaverin luokse vähän viettämään iltaa pitkästä aikaa. Jostain meille tuli puhetta silloin pyörineestä Huippumalli haussa -kaudesta, jossa oli mukana Isis King, ja tätä kautta sain aika vaikeasti kakaistua näille kahdelle kaverille, että Kristianillakin on prosessi meneillään, vaikkakin toiseen suuntaan. Pari sekuntia kestäneen vaivaantuneen hiljaisuuden jälkeen keskustelu jatkui normaalina, ja mie loppuillan mietin, että mitäköhän se tarkoitti.
Transaiheesta ei ollut pitkään aikaan mitään puhetta, kunnes joku kerta mesessä puhuin toisen autokaverin kanssa, ja varmistin että ei kai siinä mitään häiritsevää ole. Kaveri ei edes muistanut koko asiaa, joten ilmeisesti ei ollut. :D Tämä sitten totesi, että on muutenkin niin "liberaariporukka" tämä meidän lukiokaveriporukka, että ei varmasti muitakaan haittaisi. Ihan helpottavaa, eikä se sitten myöhemmin muidenkaan kanssa puhuessa ole vaikuttanut mitään haittaavan. Alunperinhän mulla yksi kaveri tuosta porukasta jo tiesikin asiasta, koska oli viime vuoden samassa koulussa kuin minä, ja Kristian oli siellä tosi avoin tästä asiasta.

Vähän minua kuitenkin tuolloin joululomalla ja keväällä harmitti, kun aiheesta ei tullut mitään keskustelua. Ei kyselyitä, ei yllättyneitä katseita, ei mitään. Vielä puoli vuotta sitten minulla oli kova tarve puhua Kristianin prosessista ja kaikesta mahdollisesta siihen liittyvästä, edes vähän, niin vähän oli pettynyt olo kun ei kavereille sitten mitenkään randomistikaan viitsinyt alkaa puhua että "Hei meillä muuten on nyt näin, testoja ollut pari kuukautta, leikkaus keväällä, tuntuu vähän pahalta koko homma jne." Mutta kun aiheesta ei koskaan ole mitään keskustelua tullut, olen kaiken joutunut Kristianille vuodattamaan.
Parempaan mennään kuitenkin, nykyään ei enää kauheasti ole mitään kriiseilyn aihetta tansprosessin saralta, mutta kyllä tuo aiempi silti varmaan vielä myöhemminkin harmittaa vähän.. :)