Koska tässä nyt on kolmisen viikkoa ollut aika hiljaista, enkä ole tänä aikana pyörittämästäni aiheesta saanut kunnollista päivitystä aikaan, niin suosiolla viimein vaihdan aihetta. Jääköön tuo kolme viikkoa pyöritelty aihe myöhemmäs.
Eli kerron nyt vähän siitä, miten minun lukiokaverit suhtautuivat siihen, kun kerroin heille Kristianin prosessista. Tai pikemminkin miten he eivät suhtautuneet. Muistaakseni kun olin joululomalla käymässä kotona, oltiin kahden kaverin kanssa ajamassa kolmannen kaverin luokse vähän viettämään iltaa pitkästä aikaa. Jostain meille tuli puhetta silloin pyörineestä Huippumalli haussa -kaudesta, jossa oli mukana Isis King, ja tätä kautta sain aika vaikeasti kakaistua näille kahdelle kaverille, että Kristianillakin on prosessi meneillään, vaikkakin toiseen suuntaan. Pari sekuntia kestäneen vaivaantuneen hiljaisuuden jälkeen keskustelu jatkui normaalina, ja mie loppuillan mietin, että mitäköhän se tarkoitti.
Transaiheesta ei ollut pitkään aikaan mitään puhetta, kunnes joku kerta mesessä puhuin toisen autokaverin kanssa, ja varmistin että ei kai siinä mitään häiritsevää ole. Kaveri ei edes muistanut koko asiaa, joten ilmeisesti ei ollut. :D Tämä sitten totesi, että on muutenkin niin "liberaariporukka" tämä meidän lukiokaveriporukka, että ei varmasti muitakaan haittaisi. Ihan helpottavaa, eikä se sitten myöhemmin muidenkaan kanssa puhuessa ole vaikuttanut mitään haittaavan. Alunperinhän mulla yksi kaveri tuosta porukasta jo tiesikin asiasta, koska oli viime vuoden samassa koulussa kuin minä, ja Kristian oli siellä tosi avoin tästä asiasta.
Vähän minua kuitenkin tuolloin joululomalla ja keväällä harmitti, kun aiheesta ei tullut mitään keskustelua. Ei kyselyitä, ei yllättyneitä katseita, ei mitään. Vielä puoli vuotta sitten minulla oli kova tarve puhua Kristianin prosessista ja kaikesta mahdollisesta siihen liittyvästä, edes vähän, niin vähän oli pettynyt olo kun ei kavereille sitten mitenkään randomistikaan viitsinyt alkaa puhua että "Hei meillä muuten on nyt näin, testoja ollut pari kuukautta, leikkaus keväällä, tuntuu vähän pahalta koko homma jne." Mutta kun aiheesta ei koskaan ole mitään keskustelua tullut, olen kaiken joutunut Kristianille vuodattamaan.
Parempaan mennään kuitenkin, nykyään ei enää kauheasti ole mitään kriiseilyn aihetta tansprosessin saralta, mutta kyllä tuo aiempi silti varmaan vielä myöhemminkin harmittaa vähän.. :)