Ei näitä "testo-onnettomuuksia" ole tapahtunut nyt kuitenkaan kuin kaksi, vaikka niitä pelkäsin. Kristian on yleensä aamulla laittanut mömmöt vatsaan, eikä me sen jälkeen yleensä vähintään kuuteen tuntiin tekemisissä olla. Joku kerta neljä tuntia teston levittämisen jälkeen, kun minulla oli työvuoro loppunut, satuin koskemaan vatsaa ja silloin säikähdin pahasti. Muistin vain, että "Siinä lapussa käskettiin pestä alue vedellä ja saippualla, voi ei! Nyt minulle kasvaa parta ja ääni madaltuu", ehkä hienoista ylireagoimista ilmassa... :D
Toinen kerta oli nyt viikonloppuna, kun minun työvuoroon oli vielä tunteja ja otin päikkäreitä, kun Kristian tuli viereen ja geeli oli noin kymmenen minuuttia aiemmin levitetty. Tällä kertaa en jaksanut välittää, en kuitenkaan ollut mitenkään erityisesti hinkannut ja kihnuttanut itseäni sitä vatsaa vasten. Uusi asenne testo-onnettomuuksiin onkin, että niitä sattuu jos on sattuakseen. Ja jos minusta saksalainen kuulantyöntäjä tulee, niin sitten on tullakseen. Ei se paljoa eroa nykyiseen tekisi.
Joka tapauksessa ei tuossa geelissä ole kuulemma ollut mitään eroa vaikutusten suhteen ollut verrattuna Sustanoniin. Ihan positiivista, ja varmaan Kristian arvostaa tässä asiassa edes sitä, että nyt mie en voi sitä kiusata painelemalla kipeäksi piikitettyä kankkua...