Hetun vaihdosta ei edelleenkään kuulu mitään ja mie onnistuin asian tiimoilta kehittämään taas eilen riitaa. Toki pelkästään tuo hetu ei ollut ainoa syy, vaan me ollaan toissapäivästä asti taas vaihteeksi riidelty ja valvottu myöhään yöhön.
No, joka tapauksessa näin lyhyesti kerrottuna minua ärsyttää edelleen ihan suunnattomasti kun siitä hetusta ei mitään kuulu, eikä Kristian voi tehdä asialle mitään. Diagnoosista on yli puolitoista vuotta, nelisen kuukautta niin tasan kaksi. Silti Kristian ei voi yksinkertaisesti soittaa asian perään, että "Hei ois kiva jos hetu vaihtuis viimein..."
Ärsyttää, että ns. "juridisella tasolla" minun poikaystävä ei edes ole poikaystävä. Vaikka ei naimisiin olla vielä menossa tai mitään, niin silti se on liian hämmentävää mulle. Jotenkin tulee omituinen olo aina, kun mietin tätä hetuasiaa ja muistan että ai niin, Kristianilla on vielä naisen hetu. En tiiä mikä siinä on, se vain on. Sekin ärsyttää, että poikaystävä ei osaa mitään miehisiä juttuja tai mitään muitakaan perusjuttuja, kuten vaikka pyörän kettareita laittaa paikalleen. Epäilen suunnattomasti, ettäkö se osaisi edes naulaa iskeä seinään Ehkä nuo asiat yhteenlaskettuna kuitenkin tekevät jollain alitajuntaisella tasolla Kristianista mulle vähemmän miehen vaikka siltä näin muuten ei tuntuisikaan..?
