Vähän olen alkanut nyt miettiä, että olenkohan paljastanut Kristianista liikaa koulussa. Meidän ryhmä on aika avoin kaikenlaisista asioista, ja ihan asiallisissa yhteyksissä olen tullut maininneeksi jotain mm. Kristianin testosteronihoidoista ja että se on käynyt "edellisen leikkauksen korjausleikkauksessa" yms. Tällaisia tilanteita siis ovat vaikka sellaiset keskustelut, kun ollaan puhuttu jotain sairauksista tai suurista stressinaiheuttajista. Ja ennen kuin kukaan sanoo mitään, niin kyllä, olen keskustellut Kristianin kanssa aiheesta ja se on sanonut, ettei sitä haittaa jos näitä puhun mikäli transtausta ei tule ilmi.
Olen yrittänyt pitää asiat mahdollisimman ympäripyöreinä ja antaa muuta diagnoosia Kristianin vaivalle, mutta ehkä sitten joku niistä, joiden kanssa olen puhunut henkeviä, osaa laskea 1+1=12, mikä ei tietenkään ole toivottavaa. No, en kuitenkaan ole mitään transjutuista kellekään puhunut enkä tietääkseni pahemmin sivunnutkaan, joten se ehkä lieventää tätä asiaa.
Varmaan nyt sitten lopetan tällaisten puhumisen, yritän vastaisuudessakin pitää transasiat itselläni enkä kerro Kristianin vaivoista enempää, vaikka kuinka mieli tekisi. Välillä vain haluaisin niin kovasti, että olisi joku, jolle puhua tästä ja joka mahdollisesti kyselisi, saisi vähän taas asioita päässä asetettua ja käsiteltyä. Kuitenkaan ei ole minun tehtävä kertoa Kristianin taustoista kellekään ilman Kristianin itsensä lupaa, ja tuntuu ettei ketään kaveria, joka tietää tästä transasiasta, kiinnosta kuunnella minun juttuja. Sama vanha murhe aina vain seuraa. :/
