Jälleen kerran minua vähän harmittaa, kun jää kertomatta niin paljon asioita uusille koulukavereille. Harmittaa kauheasti, kun olisi kaikenlaisia hyviä (tai "hyviä") juttuja kerrottavana, mutta ei vain voi kertoa koska ne eivät avaudu ellei tiedä Kristianin transtaustasta. Ja no, tietenkin sekin, että näiden ihmisten kanssa pitäisi opiskella seuraavat kolme vuotta mutta niidenkään kanssa voi puhua näistä asioista. :/
Eli edelleen olisi jonkinlainen tarve keskustella transasioista jonkun kanssa, mutta en sitten tiedä että onko se läheisten ryhmä mulle oikea paikka. Ajatuksena ainakin tällä hetkellä se tuntuu kovin ahdistavalta paikalta ja muutenkin tuntuu, etten mie muihin läheisiin haluaisi ainakaan ryhmässä olla tekemisissä (hui, kasa vieraita ihmisiä tuollaisessa kokouksessa). Tai no... No joo, jääköön toiseen kertaan minun selitykset, että "Olisihan se toisaalta kiva, mutta sitten taas näin, vaikka siltikin ne läheiset, eikä siltikään..." jne. :)
