Ystävänpäivä

Kyllä, Kristianilla olisi voinut olla mahdollisuus käydä heti TAYS-käynnin jälkeen maistraatissa hetun vaihdon merkeissä, mutta ei, sitä ei kuitenkaan ollut.
Aloitan kuitenkin alusta, ja jatkan läpi vastoinkäymisten.

Eli Ystävänpäivänä Kristianin oli ollut tarkoitus käydä TAYSissa toisen mielipiteen merkeissä. Muuten hyvä, mutta lääkäri oli ollut syystä X Helsingissä, eikä täällä Tampereella kuten olisi kuulunut. Jonkin aikaa kun asiaa oli selvitetty, oli Kristian kuitenkin saanut ajan jollekin toiselle lääkärille, jonka kanssa he pikaisesti olivat asiat käyneet läpi ja Kristian sai sen toisen mielipiteen, jota oli tarvinnutkin.
Keskustelun aikana oli tullut kuitenkin ilmi, että ahaa! Kristianin olisi itse pitänyt soittaa Helsinkiin saadakseen paperit, joiden mukaan hän on lisääntymiskyvytön. Voi tätä turhautusta, kukaan ei ollut huomannut Kristianille tällaisesta asiasta kertoa missään vaiheessa, joten eihän tuo minun mies ollut tietenkään tuon paperin perään minnekään soitellut, kun oli luullut sen saapuvan automaattisesti postissa. Eli sen sijaan, että Kristian olisi päässyt käymään maistraatissa heti, ei poika sinne sitten lähtenytkään.
En nyt oikein tiedä, että onko se Kristian saanut soitettua Helsinkiin, mutta ihan miten päin vain, niin kyllä minua kyrsii niin saakelisti Kristianin puolesta. Joka välissä tuntuu tulevan jotain vastaan tämän prosessin suhteen, milloin tämä hetun vaihto siirtyy vuodella eteenpäin siitä, kun sen olisi ensin pitänyt tapahtua, milloin sitten käy näin... Ärsyttää niin paljon, ja sitten vielä tuo lääkäriselkkauskin. Tuntuu, ettei täällä Tampereella osata hoitaa ollenkaan mitään hoitoasioita, itse olen taistellut hammashoidon kanssa koko vuoden.

Ai niin, luottamus Tampereen terveydenhuoltoon ja mihin ikinä koki vielä kovemman kolauksen, kun Kristian kertoi mitä hän oli kuullut sattumalta omaa uutta aikaansa odottaessa. Joku toinen transpoika/-mies oli kuulemma tullut Oulusta asti tapaamaan samaa lääkäriä, kuin jonka olisi ensin pitänyt myös Kristianin kanssa olla tekemisissä. Tuolle oululaiselle vain ei oltu saatu uutta aikaa mistään, joten tämä oli sitten tullut Tampereelle ihan turhaan Oulusta asti. Ei ihan pieni matka, vähempikin kyrsii.

Pahoittelen, että teksti on nyt varmasti hyvin sekava ja huono. En vain usko, että pystyisin myöhemminkään tätä asiaa kovin rauhallisesti käsittelemään ja kun nyt mietinkin kaikkea, niin verenpaine vain kohoaa.

Kuvia ja sunnuntain piristys

Ärsyttää vielä sen verran Kristianin torstainen TAYS-käynti, että laitan nyt tänne jotain muuta.

Alla linkki valokuvausprojektin kuviin, joissa transihmiset poseeraavat heille esitettyjen kysymysten kanssa.

Valokuvausprojekti

Hyvää sunnuntaita, koska RuPaul.

Jealous Of My Boogie

Kyseisellä RuPaul's Drag Racen kaudella loppupuolella muuten yksi osallistujista kertoi olevansa transnainen. En ole perehtynyt, että oliko se tositarina vai sarjan pakollinen loppudraama, mutta kyllä tuo kausi muutenkin viihdytti. Saisi palata tv:seen.

Roskaa roskaa, kaikki on roskaa

Ensin Voima-lehden hyvin, hmm, hämmentävä selostus valokuvaprojektista.

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2013/numero-1/keidas

Valokuvaprojekti kertoo neljän miehen tarinasta transseksuaaleina blablabla... Öisin nämä miehet muuttuvat naisiksi ja myyvät itseään.
Kaikki ei nyt täsmää, mitään selvää en saanut, että onko nyt kyse sitten transsukupuolisista vai transvestiiteista. Yritän nyt kuitenkin olla ärsyyntymättä tuosta lisää ja uudestaan, Kristian sai jo osansa minun ärsyyntymisestä (Ärsyynnyn nykyään kaikesta, stressi ja kaikki on niin kovaa. Pääsen kuitenkin psykologin puheille ensi viikolla.)

Seuraavaksi hävettää myöntää, että katsoin oikeasti allaolevan haastattelun melkein kokonaan ihan vain siksi, että saan selville Aitolehden mielipiteen transnaisten osallistumisesta Miss Helsinki -kilpailuun.

http://festarisaitti.seiska.fi/2013/02/martina-voiko-transsukupuolinen-osallistua-miss-helsinki-kisaan/

Kysymys ja roskahaastattelun lyhyt vastaus 2:00 alkaen.
Jos kukaan ei halua tuskastua tisseihin zoomailuun ja kömpelöön vastailuun, niin sori naiset. Ei voi.

Hirveitä vaivoja

En oikein halua Kristianin kohdalla puhua naistenvaivoista, joten keksin kutsua menkkoja hirveiksi vaivoiksi. Nyt kahden vuoden tauon jälkeen Kristian tosiaan koki eilen kauheita, kun sillä alkoi tiputteluvuotoa tulemaan, itsekin olin aika hämmentynyt kun kuulin. Ala siinä poikaystävältä kysellä että "Tarvitsetko siteitä?" ja muistuttamaan, että missä niitä on jos tarve tulee, saatika sitten selittämään että "Tässä paketissa on tällaista sorttia." Viimeisimpään Kristian tosin tokaisi, että hän osaa kyllä lukea jos siteille tulee tarve.
Aamulla olimme siinä tilanteessa, missä yleensä ollaan toisin päin, eli kävin kyselemässä Kristianilta vointia, onko mahakipuja yms. Kuskasin sille särkylääkettä ja vettä ja kouluu lähtiessä vielä muistutin käymään vessassa, ettei se unohdu kun Kristian jäi vain nukkumaan. Olin siis aikamoinen hössö, ihan kuin Kristian ei itse muistaisi vessassa käydä, muistutin kuitenkin myös niistä siteistä ja kyselin, että tarvitseeko suklaata tuoda. Toin koulusta tullessani suklaata poikaparalle ja mieli oli jo parempi, toivottavasti tämä nyt kuitenkin loppuisi pian eikä Kristianin tarvitsisi hirveistä vaivoista kärsiä pitkään.
Täytyy kyllä sanoa, että kyllä tämä vähän hämmensi, kun tällä tavalla muistutetaan että "Hei, ei se Kristian ihan täysin mies olekaan." Toivottavasti se pääsisi mahdollisimman pian sinne romppeidenpoistoon.

Ehkäisy

Koin itselleni kiusallisen tilanteen terveydenhoitajan luona, kun tehtiin terveystarkastus. Ihan perusjuttuja käytiin, ja lopulta tultiin ehkäisyyn. En käytä pillereitä monestakaan syystä, joten terveydenhoitaja oletti minun ja Kristianin käyttävän kondomeja. Rehellisenä ihmisenä sanoin, että ei me niitäkään käytetä kun ei ole tarvetta. Nopeasti sanoin poikaystäväni olevan steriili, mutta kiusallista se silti oli.
Itse asiassa olin jotain tuonkaltaista keskustelua odottanutkin ja jännittänyt, hölmö ilminen kun olen. Kyllä se silti yllätti miten tunsin naaman punehtuvan ja muutenkin nolottavan, kun tuosta steriiliysasiasta mainitsin. Onneksi terveydenhoitaja kuittasi sen vain kysymällä, että kauanko meidän suhde on kestänyt ja 2,5 vuotta oli hyvä juttu.

Äh, ei mulla muuta.

Dok: Olen nyt nainen

Tällaiseen dokkariin törmäsin ja olen nyt loppusuoralla, vielä melkein kuukauden päivät on katsottavana. Hyvä mieli tulee, naiset dokkarissa ovat aivan ihania, tällaisia transsukupuolisuutta käsittelevien dokkareiden pitäisi olla. :)
Tosiaan, vanhempia arvokkaita naisia kyseessä, eikä mitään botoxibimboja mihin yleensä olen roskadokkareita katsoessa törmännyt. Suosittelen lämpimästi.


Dok: Olen nyt nainen

Tavataan viisi kypsään ikään ehtinyttä naista, joille on tehty sukupuolenkorjausleikkaus ensimmäisten joukossa maailmassa. Leikkaukset tehtiin tohtori Georges Buroun klinikalla Casablancassa. O: Michiel van Erp, 2011.

http://areena.yle.fi/tv/1769039

Ystävänpäivää odotellessa

Hurraatirallaa, Helsingin suunnalta oli joululoman aikana tullut postia. Kristian on täten Helsingin lääkärin kunnian ja omantunnon kautta todettu transseksuaaliksi ja Helsingin suunnalta sukuelinkirurgialle ja sotun vaihtamiselle miehen sotuksi ei ole esteitä. Nyt odotetaankin sitten yhtävänpäivää, jolloin Kristianilla on Tampereelle aika toista mielipidettä varten. :)
Vähän tosin omaa intoani lannisti se, kun sain itse tietää näistä asioista Facebookin ja Kristianin blogin takia (jota poika päivittää harvoin enkä halua sitä laittaa jakoon täällä). Ei ollut sitten toiselle tullut mieleenkään, että mulle voisi edes kertoa, että blogissa on informaatiota päivän fiiliksistä, kun ei voinut viestillä kertoa mitä tapahtuu tai soittaa. Huono fiilis jäi. :/
No, siitä on nyt suurinpiirtein päästy ja itse olen kovasti yrittänyt Kristianilta kysellä, että haluaisiko se minut mukaan sitten kun sillä on täällä Tampereella se aika. Ei kuulemma halua, Kristianin mielestä minä olisin enemmän hermona kuin se itse, ja sitä kautta tartuttaisin hermoiluni siihen. Itse en kyllä usko tuohon hermoiluasiaan, mutta ehkä Kristianin on tehtävä tämä sitten yksin. Kuten se mulle sanoi aiemmin, niin Kristian on aiemminkin käynyt aina yksin kaikissa lääkärintapaamisissa sun muissa ja olisi outoa, jos mie olisin mukana nyt.

Kuitenkin, vielä kerran hurraa, miehekkeestäni tulee vihdoin mies ihan virallisesti. :)
Ai niin, ja olihan ne Kristianin hoitoasiat ainakin naikkarin puolelta siirretty tänne Tampereelle nyt. Ihan loogista, asutaanhan me kuitenkin vain alle viiden kilometrin päässä Taysista.