Naisia, naisia, naisia

Joululoma kotipaikkakunnalla ja huomenna mie näen lukioaikaisen parhaan kaverin (samalla entinen tyttöystävä), jonka kanssa ei olla tavattu puoleentoista vuoteen. Tästä tulikin sitten mieleen keskustelu, joka Jokerin kanssa käytiin tässä kuukauden sisään mesessä. Puhuttiin naisista. Tai siis siitä, minkä tyyppisistä naisista (ja miehistä) tykätään.
Mie olen saattanu aiemmin jotain mainita, että viehätyn enemmän androgyyneistä butcheista, kuin tosi heteron näköisistä tyttöilijöistä. Näin kärjistetysti. En ole koskaan pitänyt naisella pitkistä hiuksista, hameista tai isoista rinnoista, siis muuten kuin katsoa. Tyttöytävälle en sellaisia osaisi kuvitella kuitenkaan. Tästä aiheesta keskusteltiin pitkät litaniat, Jokeri tykkää kuulemma enemmän tyttömäisemmistä tytöistä, jokin siinä viehättää kuulemma, että saisi odottaa toista ovensuussa kun toinen meikkaa ja laittaa hiuksia. Kieltämättä siinä olisi puolensa. :D
Joka tapauksessa jossain vaiheessa Jokeri kysyi minulta, että "No kestäisikö sitä, jos toinen olisi samanlainen kuin itse on?" Niin... Luultavasti ei. Vaikka androgyynit naiset ovat kiinnostavampia, niin luultavasti en kestäisi sitä. Mielletään Jokerin kanssa kumpikin itsemme suhteen miehekkääksi puoleksi (siis jos Jokeri seurustelisi ja minä seurustelisin naisen kanssa), eikä siihen yhtälöön tunnu toista samanlaista mahtuvan. Mulle luultavasti tulisi naisen kanssa seurustellessa kova tarve korostaa omaa miehekkyyttäni. Olla se butchimpi osapuoli, toinen samanlainen uhkaisi minun asemaa. Onneksi kuitenkaan tätä ongelmaa ei tarvitse miettiä, ellei eroa satu nyt yhtäkkiä tulemaan. :P
Miehistäkin oli kyllä puhetta, mutta en nyt niistä oikein osaa muuta sanoa, kuin että pidempi pitää olla kuin mie. Tyttöystävän ei tarvitsisi olla, kunhan ei ihan palosammutin olisi. Minusta tuntuu välillä aika omituiselta olla itseä 15cm lyhyemmän kaverin seurassa, ja niin kyllä muidenkin kovin lyhyiden kanssa.. ^^''

Omituiset ihmiset

Aiempaan kauppakohtaamiseen liittyen olen alkanut nähdä joka paikassa ympärilläni transihmisiä. Tai siis, no, kun mie tätä transasiaa olen taas viimeaikoina niin kauheasti pohtinut ja päässä pyöritellyt, niin kuvittelen näkeväni mitä sattuu. Jokaista viiksekästä naista epäilen, että "Ehkä tuokin", jokaista karvaiset kädet omaavaa naista mietin että ehkä hänkin, miehekkäät kädet ovat varma nakki, samoin kuin hämmentävä lantio miehellä.
Ei kai siinä muuta, mutta kun sitten muistan että eihän niitä varmoja nakkeja ole, kun muistan ala-asteaikaisen luokkakaverin, jolla oli karvaiset kädet. Käsityöaloilla, joissa väännetään ja käännetään kovasti, kädet menevät nopeasti miehekkäämmiksi. Naisillekin kasvaa viiksiä vaikka ei trans olisikaan, ja yhdellä opistokaverilla, joka ainakin minun käsittääkseni on ihan biopoika, on jonkinlainen päärynävartalo.
Ehkä tämä vain tarkoittaa sitä, etten keskittyisi niin kauheasti ihmisissä muuhun, kuin millaisia kenkiä he käyttävät. :) Paitsi ehkä mie jatkan kuitenkin yhden ihmisen miettimistä, koska siitä olin alunperin ihan varma, että se on teinipoika nörttipiirtein.. Myöhemmin olin varma, että ehkä se onkin joku elämäänsä kyllästynyt hiirulaisnainen, enää en tosiaan sitten tiedäkään.
Näihin tunnelmiin voin jäädä mahdollisesti joululomalle, ellei mitään tärkeää tule ennen kotipaikkakunnalle lähtöä.
Jouluja siis kaikille, jos ei asiaan palata! :D

Leikkauspohdintoja

Meillä on tässä viimeaikoina puhuttu jonkin verran peniskonstruktiosta. Minua vähän pelottaa, että Kristian päättäisi sittenkin mennä siihen leikkaukseen. Tähän mennessä se on sanonut, ettei aio, mutta kuulemma on kuitenkin asiaa jonkin verran nyt syksyn mittaan miettinyt. Kristianilla kuitenkin onneksi painaa aika paljon vaakakupissa se, että lopputulos olisi parhaassakin tapauksessa kauhea löllyvä halko jalkojen välissä, jota pitäisi alkaa pumppailla aina jos sillä jotain haluaa tehdä. Ei ehkä ihan noilla sanoin asiaa ilmaissut, mutta joka tapauksessa viestin sisältö on sama. :P
Mutta niin, kuten sanoin, Kristian on sitä miettinyt. Mie olen miettinyt. Kaikki ovat miettineet toisinsanoen, ainakin meidän taloudessa. Mie en tosiaan halua sitä tapahtuvaksi, koska siinä on niin paljon riskejä, ja Kristiankin myönsi, että on asiaa miettinyt lähinnä minun takia. Ihan vain ollakseen minulle vähemmän hämmentävä ja enemmän mies.
Asiaa kuitenkin harkitaan kuulemma vasta nyt. Asia ei ole vielä lähellekään ajankohtainen, eikä muutenkaan tällä hetkellä kovin tärkeä, saatika että siihen justiinsa nyt näillä leikkaustuloksilla oltaisiin päätä pahkaa menossa. Onneksi.

Hakusanoja

Olen tässä vähän seuraillut, että millä hakusanoilla tänne minun blogiin löydetään ja olen huomaavinani tässä asiassa jonkinlaisen teeman:

sustanonin saatavuus (4)
kuopparinta ja kehonrakennus
rintaleikkaus transmiehelle
testogeeli ja muisti
testogel ei
testogel haittavaikutukset
testogel transmies
trans rintaleikkaus hinta

Valitettavasti en tosiaan tiedä itsekään mitään tuosta Sustanonin saatavuudesta, kun kerta sen perässä tänne neljä kertaa eksytty, enkä kyllä osaa muutenkaan testoasioista omakohtaisesti ja syväluotaavasti kertoa. En ole oikeastaan varsinaisista muutoksista muutenkaan kertonut sen tarkemmin kuin pieninä mainintoina, jos nyt oikein muistan..
"Kuopparinta ja kehonrakennus" toisaalta kuitenkin on ainoa yllättäjä, ja se sitten aina jaksaakin hymyilyttää. :D Kehonrakennusvinkkejä ei minulta saa, mutta pyydettäessä voin kertoa puolitoista vuotta sitten lakkiaisia varten tekemästäni salispurtista, jonka avulla laihduin noin seitsemän kiloa ja kartutin voimia roimasti.

Joka tapauksessa minua vain kiinnostaisi, että onko tästä koko blogista tähän mennessä ollut apua kellekään, mitä sitten onkin ollut hakemassa. Mitä todennäköisimmin jää arvoitukseksi, mutta ainahan sitä voi vähän pohdiskella. :)

Hämmennyksiä

Minua tässä hämmennettiin joku päivä, kun olin kaupassa. Näin siis siellä minun ohi kävelemässä kaksi naista - tai siis niin mie luulin. Toisella näistä kuitenkin oli melkein siiliksi vedetyt hiukset ja parta. Muuten tällä pyöreähköllä henkilöllä oli rinnat ja naiselliset kasvot. Minua vain hämmensi se ristiriita, kun en enää hetkessä tiennytkään, miten määritellä tuo henkilö. Onko hän parrakas nainen, onko hän mies? Mitä hän on? Oliko se sittenkin tekoparta? En tiedä ja sekös minua hämmensi.

Nimenomaan se ristiriitahan minua näissä asioissa hämmentää. Kristiankin hämmentää minua omalla ristiriitaisuudellaan, muuten miehekkäällä olemuksella, mutta sitten tulee lantio ja peniksettömyys. Nämä asiat monesti häiritsevät meidän seksielämää, vaikka itse Kristianille sanonkin, että ei vain huvita. Yksi esimerkki tällaisesta hetkestä oli, kun kerran katsoin Kristianin vatsaa ja lantiota ja hetken aikaa luulin olevani tekemisissä tytön kanssa. Pienen hetken ajan pystyin täysin kuvittelemaan olevani tytön seurassa, että jos vain haluaisin, voisin joku kerta kuvitella harrastavani seksiä tytön kanssa. No, en halua, mutta voisin kuitenkin. Halut joka tapauksessa meni siinä taas hetkeksi aikaa.
En aina itsekään pysty tähän ristiriitaisuuteen suhtautumaan neutraalisti vaikka haluaisin ja aiheesta on Kristianinkin kanssa puhuttu. Kristian sanoo ymmärtävänsä, mutta minulla on huono omatunto. Välillä ruoskin itseäni henkisesti, kun näin hämmennyn tuollaisista asioista enkä aina pysty hyväksymään niitä, vaikka täydessä tietoisuudessa itse olen transmiehen kanssa alkanut seurustella ja muuttanut yhteenkin. Ehkä tästä ajatuksesta pääsee ajan kanssa eroon..

Tässä päivityksessä ei ole paljoa päätä eikä häntää, koska kolmannenkaan kirjoituskerran en saanut ajatuksiani kunnolla kokoon. Odottakaamme siis parempia aikoja taas.

Fingerpori

Kunhan nyt yöni iloksi itseäni varsinkin tällä viihdytän:

Jääköön nämä pappiasiat sun muut aiheeseen liittyvät nyt kuitenkin sen enempää käsittelemättä. :)

Testo-onnettomuuksia

Ei näitä "testo-onnettomuuksia" ole tapahtunut nyt kuitenkaan kuin kaksi, vaikka niitä pelkäsin. Kristian on yleensä aamulla laittanut mömmöt vatsaan, eikä me sen jälkeen yleensä vähintään kuuteen tuntiin tekemisissä olla. Joku kerta neljä tuntia teston levittämisen jälkeen, kun minulla oli työvuoro loppunut, satuin koskemaan vatsaa ja silloin säikähdin pahasti. Muistin vain, että "Siinä lapussa käskettiin pestä alue vedellä ja saippualla, voi ei! Nyt minulle kasvaa parta ja ääni madaltuu", ehkä hienoista ylireagoimista ilmassa... :D
Toinen kerta oli nyt viikonloppuna, kun minun työvuoroon oli vielä tunteja ja otin päikkäreitä, kun Kristian tuli viereen ja geeli oli noin kymmenen minuuttia aiemmin levitetty. Tällä kertaa en jaksanut välittää, en kuitenkaan ollut mitenkään erityisesti hinkannut ja kihnuttanut itseäni sitä vatsaa vasten. Uusi asenne testo-onnettomuuksiin onkin, että niitä sattuu jos on sattuakseen. Ja jos minusta saksalainen kuulantyöntäjä tulee, niin sitten on tullakseen. Ei se paljoa eroa nykyiseen tekisi.
Joka tapauksessa ei tuossa geelissä ole kuulemma ollut mitään eroa vaikutusten suhteen ollut verrattuna Sustanoniin. Ihan positiivista, ja varmaan Kristian arvostaa tässä asiassa edes sitä, että nyt mie en voi sitä kiusata painelemalla kipeäksi piikitettyä kankkua...