Se nyt vain on niin, että hiukset tekevät miehen. Ainakin Kristianin tapauksessa. Minua on jo tässä ainakin kuukauden häirinnyt kun se ei ole käynyt leikkauttamassa hiuksiaan ja samalla se syö haluja vähän kerrallaan pois. Aika naurettavaahan se on, että hiuksista riippuu niin paljon, mutta niin se vain on.
En ole koskaan pitänyt pitkistä hiuksista miehellä, eivät ollenkaan säväytä minua toisin kuin tuntuu että suurinta osaa minun kavereista/tutuista/mitä lie. Tällä hetkellä Kristianilla on vain ylikasvaneet ns. perushiukset, joka kuitenkin luonnonkiharien takia näyttää aika mummomaiselta kampaukselta. Kristian ei mummokampauksessa näytä varsinaisesti kauhean miehekkäältä, jos totta puhutaan... Vaikka itse en aina jaksa käydä hiuksiani leikkauttamassa silloin kun niissä vielä jotain pelastettavaa olisi, niin kuitenkin vaadin sitä miehekkeeltäni. Ihan vain siksi, että minusta sentään vielä tunnistaa että olen (ikäiseni?) tyttö(?), mutta Kristianin ikä alkaa tippua uhkaavasti 16 ikävuoden alle. Ihan mielelläni haluaisin tulla nähdyksi itseäni vanhemman poikaystävän kanssa, enkä 20-vuotiaana puumanaisena.
Pitäkää tekin harvat lukijat peukkuja mulle, että Kristian lupaustensa mukaisesti saa käytyä leikkauttamassa ne hiukset, kuten on mulle kovasti lupaillut.
Näillä ongelmilla jatkan töihin ihan pian, bussille alkaa tulla jo kiire.
